31. joulukuuta 2013

Vuosi 2013 - Part 1

Päätinkin jakaa perinteisen vuosikatsauksen kahteen osaan, sillä tänä vuonna on ehtinyt sattua ja tapahtua niin hirmuisesti. Valitsin postaukseen myös muutamia ennen julkaisemattomia kuvia, joten kannattaa ainakin selata kuvat läpi. Toinen osa ilmestyy myös lähipäivinä.

TAMMIKUU




Heti vuoden alussa Jambo leikattiin. Jambo vietti jonkun verran aikaa sisäpupuna ja parantuminen leikkauksesta sujui hyvin.

Odotettu uusi vahvistus kanilaan eli Luka kotiutui vihdoin. Luka tuli minulle muutaman mutkan kautta suoraan Saksasta. Luka osoittautui mitä ihanimmaksi luonteeltaan sekä söpöltä pallomaiselta ulkonäöltään.

19. päivä olikin aika suunnata Turkuun Kaniininkasvattajien ulkomuodon, Lemmikkikanien petin ja estekisojen merkeissä.Toivo sai 95 pistettä ja oli niillä rotunsa paras. Petissä Toivo oli BIS4 ja Myy BIS5.  Tarkemmin päivän kulusta voit lukea täältä.

26.-27. päivät vietettiin Jyväskylässä LU:n eli "suomenmestaruus" - näyttelyn merkeissä. Venäläiskasvattini Aprikoosi sai 95 eli sertin ja oli ROP. Pahvi sai 94,5 pistettä ja oli niillä VSP (=vastakkaisen sukupuolen paras). Soopeleitani edusti täällä Jayla, joka sai 94,5 pistettä ja oli myös ROP. Lisää.

Nelikko eli Esmen, Tiuhtin, Jipon & Ainon lauma hajosi jatkuvien riitelyiden vuoksi. Uusi kolmikko muodostui Esmestä, Tiuhtista ja Stellasta, myöhemmin Jambo liittyi tähän joukkoon.

HELMIKUU















Helmikuu oli melko hiljainen kuukausi. Kisoja ei juurikaan ollut, joten puput viettelivät vain kotielämää. Pupujen kanssa ulkoiltiin lumisella pihalla usein, mutta kuvaussäät eivät suosineet erityisemmin. Esme & Tupuna viettivät synttäreitään, täyttäen neljä vuotta. Myös Toppe vietti synttäreitä ja täytti yhden vuoden.

16. päivä kävimme pyörähtämässä Porissa Kaniyhdistyksen näyttelyissä. Oswald sai 94,5 pistettä ollen ROP ja sijoittuen BIS7:ksi. Lisää.

MAALISKUU




Maaliskuu alkoi hyvin pupuisissa merkeissä, nimittäin reissulla naapurimaamme LU-näyttelyyn. Tästä näyttelystä lupailin blogiin postausta, mutta en näköään koskaan muistanut sitä tehdä. Tänä vuonna lupaan korjata vahingon, mikäli taas reissuun lähden!

Tiuhti ja Lyyti viettivät synttäreitään. Tiuhtille tuli mittariin kolme vuotta ja Lyytille kaksi.

Myös porukan vaihtumista tapahtui kanilassa. Viivi (yksi ensimmäisistä venäläiskasvateistani) muutti yhdessä tyttärensä kanssa uuteen kotiin. Ainolle löytyi yllättäen tuttavapiiristä koti, jonne Aikku muutti, sillä yhteiselo Jipon kanssa ei oikein sujunut enää. Omakasvattamani venäläiset Yolanda, Fazerina ja Emil muuttivat Norjaan. Kolmikolla on mennyt uudessa kotimaassaan hyvin ja kaikille on syntynyt myös hienoja jälkeläisiä.

Alkuvuoden surullisimmat hetket koettiin 7. päivä, kun ihana ranskanluppamme Tupuna jouduttiin päästämään paremmille porkkanamaille. Pidentynyt sairauskierre oli vienyt Tupsun elämänlaadun sellaiselle tasolle, että aina uusi antibiootti- ja silmätippakuuri olisi ollut kanin kiusaamista, sillä muutoksia parempaan suuntaan ei enää voinut tapahtua. Tupunan luonne ja sydän olivat puhdasta kultaa ja  kymmenkiloinen tyttömme jätti ison kaipuun jälkeensä.

Maaliskuu oli oikea vauvakuukausi. Ensin Blida sai 4. päivä viisi poikasta, sitten Angelica 12. päivä kaksi poikasta, Nanna 23. päivä seitsemän pientä ja vielä kuun lopussa Tinke 27. päivä - minun syntymäpäivänäni - yhden soopelipoikasen. Aika meni nopeasti poikasten kasvua seuraten ja vanhimmista poikasista kuvia napsien.

Maaliskuun lopulla kunnostauduttiin myös näyttelysaralla käväisten Lemmikkikanien järjestämässä pet-näyttelyssä Rengossa. Myy sijoittui sijalle BIS4. Lisää.

HUHTIKUU





Tässäkin kuussa saatiin nauttia vauvauutisista, sillä 11. päivä Kara sai kahdeksan poikasta. Myös synttäreitä vieteltiin, sillä Valtsu ja Jambo täyttivät yhden vuoden.

Huhtikuussa tapahtui myös yksi jännittävä juttu, mistä en olekaan kai kertonut blogissa? Nimittäin minä ja Taavi pääsimme esiintymään tv-ruutuun Puoli Seitsemän ohjelmaan! Vaikka Taavi jo melkoinen monitaituri onkin, niin tv-esiintyminen on ihan hauska lisä saavutusten joukkoon. Kyseisessä ohjelmassa oli menossa eläinviikko ja olimme ystävieni kanssa perjantain jaksossa esittelemässä estehyppyä. Taavi ei kuitenkaan hypännyt ohjelmassa, vaan pääsi studioon taikurin syliin. Joskin varsinaisia temppuja ei tällä kertaan päästy esittämään, vaan luvassa oli pelkkää rapsuttelua ja jutustelua.

21. päivä päästiin starttaamaan ulkokisakausi. Hienosti se lähtikin käyntiin, sillä Taavi voitti vaikean suoran samalla klassautuen eliittisuoralle! Lisää.

Mitäpä olisi huhtikuu ilman messuja? Niinpä 27.-28. suuntasin viidettä kertaa viettämään viikonloppua Petexpon merkeissä. Osallistuimme SKY:n ulkomuotoon ja pettiin sekä esteille pupujen kanssa. Ulkomuodossa monelle venäläiselle tuli aina yhtä mukavat 94,5 pistettä, mutta Kismet oli kuitenkin ROP. Lisää.

TOUKOKUU


















Näyttelyitä kertyi toukokuulle runsaasti. Heti 4. päivä hurautin ystäväni kanssa Tuuriin viettämään mukavan päivän Kaniininkasvattajien ulkomuodon ja Lemmikkikanien petin merkeissä. Ulkomuodossa Bonbon oli rotunsa paras pistein 94,5 sekä petissä Sinttu yllätti ollen BIS1 ja kirsikkana kakun päälle Toivo nappasi vielä BIS3-sijan.

15. päivä vietettiin Askolassa SKY:n suurten kanien (=näyttely kaikille muille paitsi kääpiörotuisille kaneille) erikoisnäyttelyissä. Valtsu sai ensimmäisen sertinsä ja oli BIS4. Venäläisiä oli mukana vain kaksi, Vincent ja Bonbon. Kumpikin sai 94,5 pistettä, mutta ROP meni Bobolle. Yhteinen postaus Tuurin ja Askolan näyttelyistä.

Muutama onnekas pupuista pääsi asuttamaan ulkohäkkejä kesän ajaksi. Nelikkoa siirrettäessä ulos huomasin Stellalla haavan jalan taipeessa ja näin ollen Stella ei päässytkään muuttamaan ulos. Nelikko väheni taas yhdellä jäsenellä ja jäljelle jäivät Tiuhti, Esme ja Jambo. Stellalle alettiin miettiä uutta kaveria, sillä en uskonut kolmikon enää hyväksyvän sitä joukkoonsa, ainakaan sopuisasti, erossaolon jälkeen. Uusi ystävä Stellalle löytyi Jiposta.

26. hurautettiin Saloon Lemmikkikanien pettiin ja esteilemään. Petti sujui hyvin, pisteitä tuli 95 - 95 -95,5 -93,5, mutta taso oli niin huikean kova, ettei näillä ollut asiaa BIS-pöydälle. Lisää.

Myös väki väheni kanilassa taas. Kevään poikasia lähti uusiin koteihin. Ihana soopelinaaraamme Tinke muutti viimeisen poikueensa jälkeen eläkekotiin ihan tähän meidän lähelle. Myös ruskea soopeli tyttönen Diandra muutti mukavaan lemmikkikotiin. Haikein mielin muistelen näitä tyttöjä, sillä kumpikin on luonteeltaan mahtavia tapauksia. Harmi vain, että aina pitää jostakin välillä luopuakin. Onneksi tytöt saivat mitä parhaimmat kodit. :)

KESÄKUU






Topsu lähti jo toukokuun puolella reissuun, josta se palasi kesäkuussa - palleja kevyempänä poikana! Tyttökaveriksi tosin ei tähän hätään keksitty yhtäkään neitosta, vaativa maku kenties?

 12. päivä Marianne sai seitsemän poikasta. Keväällä syntyneet pupuvauvat alkoivat olemaan tässä vaiheessa jo isoja tyttöjä ja poikia. Viimeisimmätkin vauvat muuttivat uusiin koteihinsa ja itse seurasin kotiin jääneiden poikasten kasvua innokkaasti.

22. päivä Taavi palleroinen täytti kolme vuotta ja siirtyi petissä seniori-luokkaan. Ihan kamalan outoa, juurihan se syntyi? Toivottavasti meillä on vielä monia, monia vuosi edessäpäin Taavin kanssa.

Kauan työstämäni kotisivut valmistuivat vihdoista viimein. Tällä hetkellä ne tosin pitäisi päivittää... Ehkäpä ahkeroin senkin loman ratoksi joku päivä.

Kuvia tuli otettua paljon touko-kesäkuussa ja voi mikä kuvausinnostus tuleekaan niitä katsellessa. Olisipa kesä ja nuo ihanat kuvauskelit. Myös alkukesän lomailu saattoi vaikuttaa kuvien määrään, mitäpä sitä lomaillessa tekisi muuta kuin kuvaisi pupuja?

Estekisoja alkoi ilmestymään taas tasaiseen tahtiin vähän joka viikonlopulle. Parhainten mieleen jäi Helsinki-Pukaro viikonloppu, tosin ei kaneista johtuvista syistä. Olin ollut juuri perjantaina vähän isommassa hammasleikkauksessa ja näin ollen minulle oli määrätty hirmuiset kipulääkkeet ja urheilukielto. Hassua kyllä, mitään särkyä ei ollut (tätä hoitajat eivät meinanneet jälkikäteen uskoa) enkä edes tarvinnut osaa kipulääkkeistä. Siksi päätinkin rikkoa vähäsen sääntöjä ja juoksin parit esteradat lävitse Helsingin kisoissa. No ei olisi kyllä kannattanut, sillä myöhemmin illalla päädyinkin takaisin sairaalaan päivystykseen. Puput pääsivät kuitenkin Pukaron kisoihin ihanan ystäväiseni avustuksella. Tämän varmasti kaikkia kiinnostavan sairauskertomuksen lisäksi en kerro sen tarkemmin erikseen jokaisesta kisapäivästä, mutta linkkaan tähän postaukset, joissa voi fiilistellä kesäkuun esteilyfiiliksiä. Ypäjän kisat Finnderbyssä, parit estekisat ja vielä muutamat loikat kesäkuulle!

---
Jaksoiko kukaan availla noita vanhojen kisakertomusten linkkejä? Pohdiskelen vain onko tarpeellista metsästää niitä kakkososaan ollenkaan. :) 

24. joulukuuta 2013

God jul till alla !

Note to yourself: ensi vuonna EI muksuja joulukorttiin. Kuvaukset olivat... mielenkiintoiset. Ainakin on reippaita lapsukaisia ovat,  sillä meinasivat vain ryhtyä päiväunille, vaikka lättäsin toiset keskelle joulukoristekasaa ja soitin vieressä kulkusia ja petteri punakuonoa. :D

23. joulukuuta 2013

Venäläiset part 2

Blogini suosituimman postauksen paikalla on jo yli vuoden päivät paistatellut postaus, jossa esittelen lyhyesti kaikki venäläiseni. Koska venäläisedustus kanilassa on aina hyvin elävä, lienee aika päivittää venskutilannetta uudella esittelyllä! Mitä tuota vanhaa vilkaisin, niin muutosta on tullut melkoisesti. Monia kaneja on muuttanut uuteen kotiin ja vienyt näköään mukanaan myös kuvansa, sillä postauksen kuvat olivat hävinneet johkin. Outoa. :D Päätin myös merkata postaukseen, koska ko. kani on meille muuttanut, ellen ole sitä itse kasvattanut. Ilokseni huomasin tosin, etten kovin montaa merkintää päässyt tekemään. Mutta siis, venäläiset part 2 olkaas hyvät ja toivottavasti tämä on yhtä informatiivinen paketti kuin edeltäjänsä!

Naaraat

PG-11 GG-11 Wish Me Luck
"Lyyti"

Lyyti on aivan ensimmäisiä venäläisiäni. Lyyti syntyi vuonna 2011 yllärinä Hillevin poikueeseen. Lyytistä kasvoi myöhemmin hieno nuori neti ja se sai myös itsekin hienoja poikasia. Nykyään Lyyti viettelee eläkepäiviä äitinsä ja lastensa seurassa. Luonteeltaan Lyltsi on kiltti ja touhukas, mutta omaa kuitenkin tavan hieman ylireagoida asioihin. Niinpä se saattaa välillä juoksennella pitkin seiniä ilman syytä, koska mielestään säikähti jotain. Onneksi vanhemmitta kaikenlainen hössääminen on jäänyt vähemmälle ja hyvä niin.

Gwanda*
"Nanna"

Ihana Nanna muistuttaa minua aina kovin edesmenneestä äidistään Nanasta, joka oli yksi lempipupujani. Nanna on luonteeltaan lempeä ja pitää kovasti rapsutuksista sekä äärimmäisen hyvä kaveri toisille pupuille. Nanna asusteleekin nykyisin tyttärensä Hannahin seurassa ja antaa oman lapsensa pomottaa itseään mennen tullen. Ulkonäöllisesti Nanna edustaa rungoltaan melko paljon sitä, minkälaisia venäläisnaaraita haluan saada aikaan. Nanna on myös tietysti ensimmäinen oma kasvatti BIS1.

Blida*

Blida on Nannan sisko ja myös luonteeltaan melko samantapainen. Blida tosin on  hieman touhukkaampi ja päättäväisempi neiti. Blida on myös äärimmäisen mahtava emo, joka hoitaa lapsiaan rakkaudella ja hellällä hoivalla. Blidalla on ollut kaksi poikuetta, keväällä ensimmäinen ja toinen poikue syntyi perjantaina. Blida on myös saanut ulkomuodosta sertin nuorena tyttönä.

Marianne


Martsun ei oikeastaan pitänyt jäädä meille, vaan hänen siskonsa Angelican. Viime keväänä Anskun ensimmäisen poikueen kanssa oli kuitenkin jonkin verran ongelmia ja en halunnut ottaa mitään riskiä ihanan Anskun kanssa, vaikka todennäköisesti toinen poikue olisi sujunut hyvin. Niinpä Anskulle etsittiin mahtava lemmikkikoti ja Marianne saa jatkaa meillä sukua, perimä on kuitenkin siskoksilla sama. :) Luonteeltaan Marianne on herttainen, mutta myös melko voimakastahtoinen tyttö. Marianne on kova nuolemaan käsiä ja pitää kovasti erityisesti otsarapsutuksista. Marianne on myös melko touhukas ja valitettavasti myös välillä innokas tuhoamaan tavaroita. Juuri vähän aikaa sitten Marianne pilkkoi petinsä lämmikkeeksi pesäänsä, jonka se teki valeraskaillessaan "vauvoilleen".

Kismette
"Kismet"

Kismet on luonteeltaan ihana ja mahtavan kiltti naaras. Yleensä naaraat ovat hieman itsepäisempiä, mutta Kismet on kyllä ihan toista maata. Kismet  tykkää olla aina mukana touhuissa ja on todella seurallinen mamman mussukka. Kismet jatkaa kahden hyvän naaraani linjaa; sen emänemä on kantaemäni Patricia ja emä ihana Geisha. Nyt Kismetillä on parhaillaan ensimmäiset omat poikaset ja se on osoittautunut myös mahtavaksi emoksi äitinsä tapaan. Juuri katselin, kun Kismet nukkui jalat pitkällä häkissä ja kaikki kolme vauvaa hyppivät sen (naaman) päällä ja Kismet vain pisti silmiä kiinni ja antoi pienten leikkiä.

Cinderella
"Sinttu"

Sinttu on melkoinen lady ja hyvin itsepäinen. Kitinää tulee heti, jos Sinttua vaikka sattuu silittämään silloin, kun hän ei huomiota kaipaa. Itsepäisyydestä huolimatta Sinttu on todella helppo käsitellä ja myös vieraskorea: vain kotijoukoille kiukutellaan, esimerkiksi näyttelyissä Sinttu käyttäytyy aivan mallikelpoisesti. Sinttu on ulkonäöltään hyvin pyöreäpäinen ja -kroppainen, siksi sitä kutsutaankin välillä nallekarhuksi. Sinttu on ainot kanini, joka ei ole oppinut vessalaatikon käyttöä. Sinttu nimittäin nukkuu vessalaatikossa eikä suostu käyttämään sitä vessana. Olen jopa laittanut Sintulle kaksi vessalaatikkoa, jotta toinen voi olla neidin sänkynä, mutta ei.

Hopeakuun Sabrina
"Salli"
muutti meille syksyllä 2013

Salli on meidän uusin venäläisvahvistus ja ei olekaan kovin kauaa vielä meillä asustellut. Aluksi Salli oli kooltaan hyvin pieni ja tuntui, ettei se oikein meinannutkaan kasvaa siitä. Nyt onneksi jonkinlainen kasvupyrähdys on päässyt käyntiin, joten eiköhän Sallista kaninkokoinen saada. Luonteeltaan Salli on leikkisä ja utelias nuori neiti. Välillä nykyisin on pientä murkkuilua ilmassa ruoka-aikaan, mutta muuten Salli on oikein seurallinen ja pitää kovasti rapsutuksista. Salli on myös todella siisti pupu, mistä olen ihan hämmästynyt, koska yllättävää kyllä - yleensä naarailla on tapana täällä kaivaa häkkejänsä ympäriämpäri jatkuvasti.

Montana*
"Hannah"

Hannah on kevään poikasia ja Nannan ihana tytär. Tässä kanissa yhdistyy luonne ja upea ulkonäkö samaan pakettiin täydellisesti. Hannah on luonteeltaan utelias ja touhukas, mutta samalla todella seurallinen ja kiltti. Hannahista löytyy myös tiettyä ylpeyttä, jota ei kovin monilla kaneilla ole. Hannah tietää olevansa upea ja osaa esittää itseään upeasti niin näyttelyissä kuin myös kameran edessä. Samalla Hannah on kuitenkin todella hyvä käsitellä, se makaa selällään vaikka pöydällä juuri niin kauan kuin pyydetään. Tämän vuoksi Hannah onkin loistanut petissä upeasti. Tänä vuonna kävimme kolmissa pet-näyttelyissä ja tuloksina olivat BIS3, BIS2 ja BIS1. Hannah on myös äitinsä veroinen timantti ulkomuodoltaan. Parissa ensimmäisessä ulkomuotonäyttelyssä Hannahia ei arvostettu erityisemmin, jota en oikein voinut käsittää. Onneksi oma mielipide on aina se tärkein kasvattamisessa ja Äijälässä löytyi vihdoin tuomari, joka ymmärsi Hannahin päälle ja neitonen sai ensimmäisen sertinsä.

Lady Dancer
"Nada"

Nadalla on tällä hetkellä ollut melko paljon murkkuikää, mutta onneksi tämä on jo laantumaan päin. Muuten Nada on oikein reipas ja utelias neiti sekä pitää kovasti rapsutteluista ja huomiosta. Sylissä ja käsiteltäessä Nada on oikein kiltti. Murkkuilessaan Nada puolusti ruokakuppiaan. Tämän vuoksi Nadaa silittettiin aina ruokaa annettaessa ja pidettiin "maata vasten", jotta hyökkiminen loppuu. Nykyisin Nada ei enää hyöki ollenkaan ja itseasiassa menee itse valmiiksi makaamaan maahan rapsuteltavaksi eikä myöskään mene syömään kupista ennen kuin on saanut "luvan". :D

Serenade
"Sera"

Oikeastaan Seran siskon piti alkuaan jäädä meille, mutta seurailtuani tyttösten kasvua huomasin Serasta kuitenkin kuoriutuvan se hienompi sisar. Sera on luonteeltaan perusmukava ja rento neiti. Tällä hetkellä Seralla on jostain syystä menossa ujoilukausi, vaikka Serppa onkin samalla hyvin utelias. Koitankin saada Seraa rohkaistumaan enemmän ja olemaan taas seurallisempi. Ulkomuodoltaan Sera on upean pyöreä ja istuva naaras - innolla odotan millainen siitä kasvaa, kun vielä hieman aikuistuu. :)


Daydream
"Myy"

Myyn virallinen nimi oli kenties kohtalon manaamista tai jotain... Päiväunen sijaan Myytä kuvaa välillä painajainen. :D Myy on nimittäin aivan hirveä tuhoamaan asioita. En edes tiedä kuinka Myy aina onnistuu repimään ja syömään kaiken hajalle. Muuten Myy on luonteeltaan hyvin eloisa ja touhukas, mutta kiltti. Ennen Myy oli myös todella seurallinen, mutta odottaessaan poikasia siitä tuli melko rasittava. :D Myy ei nykyisin halua, että siihen kosketaan, mutta tulee kuitenkin jatkuvasti pyörimään jalkoihin ja roikkuu lahkeissa... loogista. Pitäisi ehkä siirtää se vähän pienempään häkkiin, niin Myy voisi olla taas rauhallisempi. Toisaalta taas Myytä ollaan astuttamassa lähipäivinä uudelleen, joten sen vuoksi se asuu nyt aitauksessa.


Urokset

PLU-11 Quantum of Solace 
"Taavi"

c. Maija
Taavin varmasti tuntee jo jokainen blogia hieman pidempään seuraillut. Taavi on meidän kanilan ykköspoju, ihanista ihanin pupumies, joka sytytti rakkauteni venäläisiä kohtaan. Taavi on luonteeltaan täydellinen, todella seurallinen ja äärimmäisen ihmisrakas kani. Taavi ei vierasta uusiakaan ihmisiä ja omat ihmiset ovat Taavin ykkösjuttu. Taavetti on hyvin koiramainen kani ja pyrkii miellyttämään omistajiaan. Se esimerkiksi usein hypättyään hyvän radan esteillä ihan katsoo minuun, "näitkö", ja nauttii, kun saa kehuja ja pusuja hienosta suorituksestaan. Taavin kanssa on koettu niin monia retkiä, ettei tosikaan. Ikinä en olisi aavistanut tämän valkoisen otuksen ensimmäistä kertaa nähdessäni, millaisen kanin saisin kasvattaa heti toisesta poikueestani. Petissä Taavi on ollut aivan lyömätön - sijoja on tullut BIS1 x2, BIS2 x2, BIS5 ja BIS6. Esteillä Taavi on näyttänyt lahjansa moneen kertaan ja kisaakin nyt eliittiluokkia, mikä on hämmästyttävää, sillä Taavilta kuitenkin löytyy tuota kokoa ja painoa jonkun verran. Taavi tosin ei oikeastaan ole minun kanini, vaan äitini oma, joskin rakas mussukka se on minullekin. :)

Starlit Sky
"Toivo"

Toivo on Taavin poika ja hyvin isänsä poika onkin - niin ulkonäöltään kuin luonteeltaankin. Toivo ja Taavi omaavat kumpikin ison koon ja nallemaisen pyöreän kropan ja pään jättimäisillä poskilla sekä pyöreillä hörökorvilla. Luonteeltaan Toivo on myös täydellinen, hyyyvin seurallinen ja ihana poika. Toivo on yksi omista lempikaneistani ja sen kanssa touhuilu on aina ihanaa. Isänsä tapaan myös Toivo on kunnostaunut kaikissa lajeissa - joskin osassa jää vielä isukilleen kakkoseksi. Ulkomuodosta Toivo on saanut hienot 95 (isä päihitetty), petistä Toivolta löytyy sijat BIS2, BIS3 x3, BIS4 ja BIS5 ja esteillä Toivo kisaa keskivaikeita (näissä vielä hieman kirimistä). Esteitä Toivo hyppelee hyvin, mutta vähän laiskasti. Toivolla ei ole niin paljon miellyttämishalua kuin isällään, joten se hyppii puhtaasti omaksi ilokseen silloin kun jaksaa. Välillä tuntuu, ettei Toivo ole ihan ymmärtänyt, ettei pelkkä ylitse pääseminen riitä, sillä se hyppii varsinkin pystyjä niin laiskasti. :D

Tabaluga
"Luka"
muutti meille vuoden 2013 alussa

Luka tuli minulle suoraan Saksanmaalta viime vuoden lopussa, joskin kotiutui meille vasta tämän vuoden puolella. Luka on luonteeltaan herttainen pullaposki, joka rakastaa rapsuja, mutta on toivoton hössöttäjä. Ruoka saa Lukan aina sekoamaan ja joskus tuntuu, ettei sen aivot raksuta kovin lujaa. Luka nimittäin hössää ruokaa niin kovin, että on paristikin lyönyt päänsä täysiä seinään "etsiesssään" ruokakuppia. Muuten Luka on luonteeltaan rento poitsu, joka tykkää nukkua jalat pitkänä omalla pedillään.

Wolfgang
"Martti"
muutti meille syksyllä 2013


Martti muutti meille vasta muutama kuukausi takaperin, mutta voin jo sanoa olevani aivan myyty. Martti on luonteeltaan mitä ihanin, t o d e l l a  seurallinen poika. En ole vielä tavannut toista urosta, joka valitsee omistajan ja rapsut naaraan astumisen sijaan. Martti on myös touhukas ja leikkisä luonteeltaan ja usein hyppeleekin hauskoja loikkia tai sukeltelee mökkinsä alta hirveällä vauhdilla aitauksessaan. Myös Martti on kovin mieltynyt omaan petiinsä ja nukkuukin melkein aina sen päällä jalat pitkällään.

JV-12 Lövbackens Oswald**
"Oswald"
muutti meille talvella 2012



Oswald tuli mukanani Ruotsin-reissulta parisen vuotta sitten. Oswald on luonteeltaan todella sporttinen ja touhukas, mutta myös urosmaiseen tapaan äärimmäisen seurallinen ja ihmisrakas. Oswald on jotenkin erityisen kiintynyt minuun, sillä aina nähdessään tai kuullessaan minut kanilassa se alkaa hyppiä häkkinsä etuosaa edestakaisin ja innostuu jopa välillä tömistelemään tassujaan. Erityisestä suhteesta kertoo ilmeisesti myös se, että Oswald ruikkii aina silloin tällöin, kun vähiten osaan odottaa, minun päälleni. Tätä se ei tee kenellekään muulle, eli pitäisi kai olla kiitollinen tästä epämukavasta rakkaudenosoituksesta. :D

Vincent*

Vincent on myös äitini pupu. Vinski omaa hyvin somat jättimäiset posket, jotka ovat kerta kaikkiaan herttaisat. Vinski on melko kova poika pomppimaan joka suuntaan, mutta myös älyttömän seurallinen tapaus. Tuntuu, että hoen tätä varsinkin joka uroksen kohdalla, mutta lähes poikkeuksettä meidän kaikki urokset ovat älyttömän rakkaudenkipeitä pupuja.. :D Vincent sai kauan metsästetyn sertinsä reilu parisen viikkoa sitten, joten nyt tavoitteena olisi lähinnä kai saada sille myös jälkeläisiä!

Pacaya*
"Pahvi"

Pahvi on pikkuveljeni nimeämä pupu, siitä johtuu siis "kekseliäs" nimi. :D Pahvitin on luonteeltaan hieman erilainen kuin meidän muut urokset. Se ei ole ollenkaan niin seurankipeä, vaan Pahvin fiilis riippuu melko lailla päivästä. Välillä Pahvi on vähän kiukkuisella päällä ja välillä se ei muuta haluaisikaan kuin rapsutuksia. Pahvi on myös melko kotihiiri. Vieraita ihmisiä Pahvi arkoo ja siksi se onkin muutaman kerran säikähtänyt näyttelyissä pahasti. Tosin tuntuu, että nyt syksyn ahkeran näyttelöitsemisen seurauksena Pahvi olisi hieman enempi tottunut myös kodin ulkopuoliseen elämään.

Da Capo*
"Osku"

Osku vietti tosiaan eilen synttäreitään ja täytti kaksi vuotta - mikä tuntuu todella vähältä! Oskun kanssa on koettu paljon, nimittäin Oskulla oli nuorempana melko kauhea murkkuikä. Onneksi se meni nopeasti ohi ja sen jälkeen Osku onkin ollut maailman herttaisin otus. Oskua kuvaa parhaiten sana outo, sillä Oskarilla on ihan älyttömästi kaikenlaisia outoja tapoja. Osku on äitini toinen pupu ja siksi sillä onkin monia etuoikeuksia. Osku on esimerkiksi oppinut, että se saa joka ilta käydä nopealla lenkillä kanilassa (=härnäämässä muita uroksia). Osku on myös kamalan epäsiisti ja tunkee kuononsa joka paikkaan. Välillä kesäisin Osku on aivan voikukka tahrojen kuvittama. Osku rakastaa liikuntaa ja se tykkääkin ulkona vain juosta vailla määränpäätä sekä kaivella kuoppia. Osku rakastaa myös olla sylissä ja välillä se nukahtaa syliin selälleen nauttiessaan rapsutuksista. Ainiin, Osku on myös ensimmäinen oma kasvatti venäläiseni, joka on saanut sertin. :-)

GG-13 Alexander

Aksu on myös yksi äitini kaneista, mutta tosin tämä poika on kyllä sulattanut minunkin sydämeni. Ulkomuodoltaan Aksu on komea uros, toinen viime kevään kahdesta helmestä. Alexander on ulkonäkönsä lisäksi myös luonteeltaan todella söpö. Aksu rakastaa rapsutuksia otsasta ja sitä pitääkin joka päivä silittää ruokinnan yhteydessä otsasta, sillä Aksu ei mene syömään ennen kuin on saanut rapsutuksensa. Toisaalta Aksu on myös vähän yksinkertainen. Se ei esimerkiksi ymmärrä, että ihmisen käsi jatkuu takin hihankin sisällä, vaan kaivaa aina hihoja ja koittaa siirtää niitä pois häkistään. Siirrettyään hihaa Aksu hämmentyy aina miksi rapsutuskäsikin siirtyi. :D Aksu rakastaa myös kovasti omaa petiään ja istuskelee ja nukkuu siinä usein.

Michigan
"Mikki"

Mikki on luonteeltaan hieman rauhallisempi kuin muut uroksemme. Mikki rakastaa kuitenkin myös seuraa ja rapsutuksia ja on todella hyvä käsitellä. Mikki on kooltaan isokokoinen uros ja painoakin siltä löytyy kolmisen kiloa. Mikki tulee todennäköisesti jossain vaiheessa muuttamaan meiltä uuteen kotiin, sillä se ei ole suvullisesti minulle niin hyödyllinen kani jalostukseen ja jostain on aina välillä luovuttava. Harmi sinäänsä, sillä Mikki on todella mukava pupu ja pidän siitä kovasti.

Velvet Teddy
"Vekku"


Vekun virallinen nimi kuvaa sitä hyvin, sillä Vekku on hyvin nallemainen poitsu niin ulkonäöltään kuin luonteeltaankin. Vekku on melko rauhallinen, mikä on aika poikkeuksellista meidän pojille. Vekku tuntuu aina harkitsevan ennen kuin toimii eikä turhia hössää. Meillä kovin moni pupu ei käytä mökkiä, mutta Vekku tykkää nukkua mökissä. Nuorempana Vekku oli vähän ujompi, mutta nykyisin se on kyllä karissut pois. Vekku on peruskiva ja hyvin kiltti kani.


Fudgeeo Cookie
"Toppe"

Ihana Topsu palleroinen syntyi karkauspäivänä 2012 eli melko pian vietellään Topsuttimen 2-synttäreitä, tai no oikeastaanhan Topella on synttärit vain joka neljäs vuosi. ;) Topsu on luonteeltaan aivan älyttömän herttainen tapaus, hyvin iloinen ja touhukas ja äärimmäisen seurallinen ja ihmisrakas. Ennen leikkaamista Toppe oli vielä nykyistä enemmän ihmisten perään, se nimittäin esimerkiksi ulkona seurasi minua jatkuvasti ja siksi Topsusta onkin melko vähän kuvia olemassa. Viime kesänä päätin leikata Topen, jotta tämä yltiöseurallinen tapaus saisi ystävän ihan koko ajaksi. Toppe oli myös "melko" innokas uros, joten sinäänsäkin leikkaus oli ihan hyvä vaihtoehto. Nykyisin Topsu asustaa mumminsa, äitinsä ja siskonsa kanssa yhdessä ja saa hoivaa kolmelta tytöltä. Ennen leikkaustaan Toppe toimi yhden poikueen isänä, johon kuitenkin syntyi vain yksi poikanen. Hosuli on siis Topsun ainot lapsukainen ja ylpeä Toppe voikin olla pojastaan. Myös urosmaisuus näyttää hyvin vahvasti siirtyneen isältä pojalle... :D

---
Huh, olipas urakka. Joku saattanee ihmetellä missä ovat venäläiset Mangus, Feela ja Oka, joten tässä valmiiksi jo vastaus. Feela on Seran sisko ja alkuaankin minun oli tarkoitus pitää niistä vain toinen. Siksi olenkin päättänyt myydä Feelan, mutta en ole vielä jaksanut ilmoitella siitä pahemmin. Ajattelin kuitenkin, etten nyt tunge Feelaa tähän, jotta postaus pysyisi edes hetken ajan tasalla. Oka muutti viikko sitten mahtavaan lemmikkikotiin ja Mangus etsiskelee omaa kotia parhaillaan.

Olisi mahtavaa kuulla, kuka pupuista on teidän suosikkinne ja haluaisitteko tietää jostain venäläisistä lisää? Entä onko joku muu pupu(t), josta toivoisitte erityisesti omaa esittelyä? Jos heräsi jotain lisäkysymyksiä liittyen minun venäläisiini, niin laittakaa ne ihmeessä tulemaan kommentilla. :) 

Psst. Jos en huomenna syöpöttelyltä jaksa pyöriä koneelle, niin ihanaa ja rentouttavaa joulua kaikille lukijoille!

19. joulukuuta 2013

Talvivauvoja ja myrskytuhoja

Monet lukijat varmaan mietiskelivät, mihin se luvattu joulukalenteri tyssäsi. Ensinnäkin viime aikoina olen ollut niin kiireinen, ettei ylimääräistä aikaa ole kovin paljon. Kiireiden vuoksi jouduin jättämään parina päivänä postaamatta. Toiseksi viikon takainen myrsky riehui täällä päin sillä seurauksin, että vietimme kaksi kokonaista päivää ilman sähköä. Oli muuten hiukan ikävä tilanne pupujen kannalta, sillä monet niistä pelkäsivät kuollakseen taskulampun valoa eikä vesipullojakaan saanut vaihdettua (paitsi tyhjät pullot tietysti täytyi täyttää muilla keinolla). Eikä se hupi siihen loppunut, vaan myrsky katkaisi mennessään nettilankan. Eikä langan korjaamisesta ole kuulunut vieläkään mitään, joten saapa nähdä minä vuonna se saadaan korjattua. Postaileminen on siis tällä hetkellä hieman hankalaa. Nettitikulla pääsen kyllä nettiin, mutta se on tällä hetkellä koko perheen ainoa internet-yhteys, niin muitakin käyttäjiä löytyy. Netin palailua odotellessa siispä. :-)

Muutamat vanhat kuvat marras-joulukuun vaihteesta ovat jääneet kansioihin pyörimään. Ajattelin viikonloppuna käsitellä ne ja niitä pääsee ihailemaan vähän erilaisemmassa postauksessa. Ensin meinasin koota niistä oman postauksen, mutta kuvat olivat niin perusnapsuja, että tulin toisiin aatoksiin. Edelleen jaksan valittaa tästä karmivasta säästä ja pimeydestä ja omistamieni kanien huonoista värityksistä suhteessa vuodenaikaan, byääh. No ehkäpä tästä harmaudesta huolimatta kunnostaudun joululomalla kunnolla ja koitan napsia mahdollisimman monesta pupusta uuden kuvan.

Säävalituksesta pirteempiin asioihin, nimittäin pupuvauvoihin! Tästä alta löytyy kuvia ihanan Kismeten kolmosista, joista kaksi on tytöntylleröitä ja yksi reipas poika. Kaksi näistä on selkeästi perinyt piirteensä isältään, nimittäin lapsukaisilta löytyy söpö leveä lyttynaama, jonka vuoksi kutsummekin niitä mopseiksi. :D Kolmas vauva on myös hyvin valloittava tapaus, varsinkin luonteeltaan. Mopsit ovat toistaiseksi vähän "möksömpiä" ja tämä kolmas tyttönen taas on hyvin hulivili seikkailijanuori. Tyttö tulee riemuissaan kiipeilemaan ihmisten päälle ja yrittää maiskutella kaikkia eteentulevaa suussaan. Tänäänkin silitellessäni Kismettiä tämä tyttö leikki minun takin huppuni kiristysnarun kanssa aivan onnessaan. Mopsit taas vähän vielä mietiskelevät onko "jättipuput" turvallisia ystäviä. Pesästään kolmikko tuli viime viikonloppuna eivätkä ole siellä sen jälkeen enää oleilelleetkaan. Kovin suloisia karvapalloja ovat ja tunkevat itsensä aivan ihmeellisen pieniin koloihin. Valitettavasti mopsitytöstä eli ykkösestä tuli vain yksi kuva, sillä kamerasta loppui akku.

Vähän huonoja uutisia on myös kerrottavana. Myy sai viime viikonloppuna poikasia, mutta valitettavasti molemmat poikaset syntyivät kuolleina/kuolivat. Astuttelen Myyn uudelleen viikonlopun aikana, toivottavasti nyt tärppäisi. Jos jotain huonoa, niin myös hyviäkin uutisia. Nimittäin Blidan pitäisi saada poikasia huomiseen mennessä. Sen verta "valmiilta paketilta" Blida näytti, että eiköhän aamulla ole jo pienet pesässä.

















Tyttö 1 vasemmalla ja tyttö 2 oikealla













--> Tyttö 2











Poika

9. joulukuuta 2013

Pupujen joululahjatoiveet

...ja ehkä vähän omistajankin, ainakin osa. ;) Jos ei ihan jouluksi, niin ainakin alkuvuodeksi pitäisi muutama listalla oleva hankinta tehdä.