19. lokakuuta 2013

Oskari omituinen

Tarkoitus oli kuvailla vähän Oskuakin eilen, mutta eipä siitä oikein mitään tullut. Oskari on nimittäin sellainen vipeltäjä, että oksat pois. Ei paljon pysy kameran kanssa tai muutenkaan perässä. Siinä Oskun menoa ihmetellessäni huomasin myös yhden jännän jutun, josta kohta lisää.

Osku on ollut pienestä pitäen hiukan retardi. Nuorempana se oli aivan kamalan villi (no sitä se on kyllä edelleen) ja ei se nyt vanhempanakaan ole kamalasti rauhottunut, uusia outoja mieltymyksiä on vain ilmestynyt. Itse olen jo kauan aikaa sitten pessyt käteni tästä tapauksesta ja Osku onkin siis äitini lemmikki. Syy, miksi Osku joutui mustalle listalleni, juontuu sen nuoruuteen. Osku oli aikamoinen machomies nuoruuden höyryissään ja siksi se kerran erehtyi puraisemaan minua kunnolla käteen haistettuaan siinä muita uroksia. Eihän tuollaiselle tietysti mitään voi, mutta sattuneesta syystä en ole erityisemmin fanittanut Oskua. Tänä vuonna olen kuitenkin lämmennyt meidän Oskari omituiselle, koska ei sen touhuille voi olla nauramatta. Vaikka epäilenkin suuresti Oskun normaaliutta, niin nykyisin Oskuliini kuuluu taas suosikkilistalleni.

Mitä outoja tapoja Oskulta sitten löytyy? No ensinnäkin Oskun kaksi lempiaktiveettiä ovat juoksentelu ja kaivelu. Osku on ulkona aivan mahdoton, sillä se vain juoksentelee joka suuntaan. Esimerkiksi kerran kisoissa Osku alkoi juoksemaan volttia minun ympärillä, koska en liikkunut sen perässä vaan seisoin paikallani. Eikä kyse ollut mistään pikkuympyrästä, vaan koko hihnan leveysestä ympyrästä. Oskun juoksurakkaus selvisi jo ensimmäisellä ulkolukerralla Oskun ollessa hieman alle 2kk ikäinen. Päästin nimittäin Oskun keskellä lumista talvea pihallemme vapaaksi ja aloin kuvailla sitä. Yksäkkiä Osku lähti innoissaan juoksemaan pitkin tietämme, jolla se ei ollut koskaan aikaisemmin ollut. Eikä kyse ollut siitä, että Osku olisi pelännyt, vaan se juoksi aivan rauhassa ja tutki innoissaan lumihankia välillä. En ole vieläkään yhtä rohkeaa juoksentelija poikasta nähnyt Oskun jälkeen. Kuvaus tosin jäi sillä kertaa, tuli kiire ottaa pikkuvipeltäjä kiinni ennen kuin se katoaa jonnekin hankeen.

Kaivelu on ehkä Oskun mielestä parasta maailmassa. Osku rakastaa kaivella, ulkona se alkaa heti tehdä hirmuisia kuoppia maahan. Muutamat kuopat olen joutunut kisoissakin peittelemään, kun joku kaivuuhullu on silmän livetessä hieman innostunut... Hassuinta maan kaivamisessa on se, että Osku syö multaa. Kyllä, multaa. Ilmeisesti se yrittää kiskoa maasta juuria ja samalla syö multaakin. Jos ette, usko niin katsokaa alla oleva kuva mutasuusta. :D

Osku rakastaa kaivella myös petejä. Yhdessä vaiheessa tallin käytävällä oli pyyhe, jota Osku meni joka ilta kaivamaan muutaman kerran iltalenkillään. Myös lattiaharja on suosittu kaivuukohde. Se on paras piilottaa Oskulta, sillä sen verran harvennusta Osku on jo ko. harjaan saanut aikaan. Omassa häkissään Oskulla on myös peti, jota se kaivelee ja kantelee mielellään. Peti on myös Oskulle todella rakas. Osku ei mielellään anna kenenkään hirveästi koskea sen petiin tai ainakaan ottaa sitä pois. Siivouksen jälkeen Osku yleensä hakee heti ensimmäiseksi pedin mökin katolta ja ruttaa sitä aikansa, kunnes asettelee sen nätisti jonnekin sopivaan paikkaan. Osku myös kaivelee heiniään ja purujaan aina ruoka-aikaan.

Toinen Oskun outo piirre on sen nukkuminen. Osku nimittäin menee aina, joka päivä, nukkumaan hetken kuluttua iltaruuan syömisestä. Osku nukkuu aina kyljellään, välillä melko mielenkiintoisissakin asennoissa ja usein miten petinsä päällä. Outoa tässä on Oskun nukahtamistyyli. Se nimittäin saattaa tapitella aivan normaalisti häkistään ja yksäkkiä vain tömähtää kyljelleen sikeeseen uneen. Olisipa sitä itselläkin yhtä hyvät unen lahjat. :D

Nyt seuraa viimeinen outo juttu, mikä on ilmestynyt vasta tänä syksynä. Oskari on nimittäin päättänyt tehdä itselleen perin mielenkiintoisen kuvion. Sille on ilmestynyt mustaa väriä ja raitoja ympäri naamaa sekä jopa taakse pepun päälle.  Ensin äitini luuli, että Osku oli hinkannut naamaansa öljyä moposta, sillä äitini oli juoksutellut sitä vapaana tallissa. Oskun omistushalut ("mun, mun, mun") tuntien tämä vaikuttikin ihan sopivalta selitykseltä. Kuvioiden tummuessa entisestään ja tarkemmalla tarkastelulla huomasimme, että kyllä tässä onkin nyt kyse turkin väristä eikä sotkuisesta kuonosta. Olemme tässä miettineet kovin, että aikooko Osku vaihtaa päänsä värin kokonaan mustaksi?? :D En ole itse aikaisemmin nähnyt tälläisiä ylikuviointeja edes vanhoilla kaneilla, joten en tiedä millaiseksi Osku aikoo muuttua. Innolla jäämme seuraamaan minkä värinen kani täältä löytyy esimerkiksi tammikuun alussa (jos säät suosivat), kun venäläisten kuviot ovat tummimmillaan! Kuvista ei ehkä uudet väritykset kovin hyvin välity, mutta lupaan päivitellä parempia sitten, jos (/kun)  tuo tuosta vielä lähtee tummenemaan.






2 kommenttia:

  1. Meijän kani menee nukkumaan ihan samalla tavalla kun Osku. :D Se kellahtaa aina kyljelteen :)

    VastaaPoista
  2. Heh, jotkut puput nukahtavat hassuilla tavoilla... Meiltäkin löytyy muutama muukin jotka tömähtelevät millon ovia tai muuta päin nukkumaan, esim. Oskun isä Mangus :D

    VastaaPoista