28. marraskuuta 2013

Naamapesulla

Nyt hieman vapaamuotoisia kuulumisia viime ajoilta.

Ensinnäkin Blida saatiin astettua viime viikolla. Blida ja Martti asustelivat jopa yhdessä päivän. Martti on niin kovin seurallinen poika, että ajattelin Blidasta olevan sille seuraa hetkeksi. Martti on muutenkin oikea herrasmies. Esimerkiksi Oswaldin kanssa ei voisi todellakaan naarasta jättää, sillä se on niin "miehinen" uros, ettei tekisi muuta kuin astuisi koko ajan. Martti taas oli aivan onnessaan Blidasta ja tunki tälle päätään hoivattavaksi ja meni kylkeen nukkumaan. Saatiin muuten hyvät naurut silloin, kun Blidaa ekaa kertaa yritettiin astuttaa. Ajattelin vähän avittaa pupuja ja pitää Blidasta kiinni. Niinpä laitoin Blidan pään jalkojen väliin ja yritin saada Marttia astumaan, mutta eihän siitä mitään tullut, koska Martti halusi vain syliin eikä astua. Niinpä päästin Blidan irti ja Martti poloinen oli ilmeisesti luullut, että Blida oli rapsutettavana, sillä se sukelsi suoraan pää maata vasten jalkojeni väliin "nyt niitä rapsutuksia" -ilme naamalla. :D Ja kuten saatattekin tästä huomata, olen ehkä pienesti liikaa rakastunut tähän meidän Saksan suloisuuteemme. Saada nähdä lähteekö tämä puputin tästä talosta minnekään enää...


Yksi asia mitä rakastan pupuissa on se, että ne osaavat aina yllättää tempauksillaan. Vaikka kuinka naama nurinpäin lähtisi kanilaan, niin sieltä ei voi poistua kuin hymy korvissa. Nyt ajattelin kertoa teille tämän illan "huumoripläyksestä", josta vastasi tällä kertaa Valtsu. En yleensä juoksuttele kaneja kanilassa vapaana, varsinkaan iltaisin, sillä puput ovat muutenkin ylienergisia, mutta tein tänään poikkeuksen Valtsun kanssa. Valtsu olikin aivan onnessaan etuoikeutetusta lenkistään ja mennä loikki ympäri kanilaa. Vähän sain kyllä poikaa komennella silloin tällöin, ettei pörräisi turhaan muiden häkkien edessä joko kosiskelemassa tai haastamassa riitaa. Erityisesti Oskua Valtsu hipsi useaan otteeseen härnäämään, sillä äitini päästää Oskun joka päivä lenkille ja se suuntaa yleensä aina ensimmäiseksi Valtsun häkille ärsyttämään, joten kaipa se oli ansaittu paypack. :D Jossain vaiheessa Valtsu rupesi rullaamaan kanilan mattoja ja silloin päätin viedä sen takaisin kotiinsa, sillä olin jo siirtymässä toiselle puolelle kanilaa ruokkimaankin. Mutta voi, sielläpä ei odottanutkaan valkoinen möhköfantti vaan pissasta keltanen poika. Ei muuta kun pesupuuhiin siis, ensin tosin Valtsu veti pienet raivarit siitä, että ulkoilu päättyi, sillä hänellä oli edelleen kovin hauskaa ulkonäöstä huolimatta.

"MUN VUORO"
Putsaaminen oli Valtsusta aivan kamalaa ja se pisti kyllä kaikki näyttelijänlahjat peliin maatessaan heinäkasassa sen näköisenä kuin sitä tappamassa olisi oltu. Varsinkin korvat olivat varsin herkkä paikka, koska Valtsu muutenkaan ei hirveästi pidä höristensä räpeltämisestä. No sain pupun putsattua ja päätin vaihtaa vielä sen vessalaatikon. Koska Valtsu näytti niin loukkaantuneelta, laitoin oven kiinni mutten hakaan, koska en nyt uskonut sen sieltä mihinkään lähtevän. Väärin! Valtsu hujahti vapaille teille heti kun olin ehtinyt purupaalin luokse. Viisaana pupuna se juoksi suoraan pyörillä olevan 160cm tehdashäkin alle ja sain houkutella sitä sieltä pois jonkun aikaa. Saatuani pupun pois häkin alta huomasin, että Valtsun päähän oli taas kusastu. Paikan takia syyllinenkin selvisi, nimittäin Oka. Kerrassaan ihanaa, että meidän pikkumies on nyt ymmärtänyt ruikkimisen jalon taidon, sillä ennen meillä ei nimittäin yksikään uros ole ruikkinut. Selvisipä miksi Oskukin on ollut tällä viikolla jatkuvasti likainen. :D Ei muuta siis kuin uudestaan nassua putsaamaan. Onneksi Valtsun harmitus pesusta laantui nopeasti, kun annoin sille hieman kuivattua porkkanaa herkuksi. Hetken herkuttelun jälkeen se menikin petinsä päälle pötkölleen jalat pitkinä lepäämään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti