24. joulukuuta 2014

Merry Christmas ♥

Tänä vuonna jäikin joulukuvan nappailu ihan viime tippaan, mutta hoituu se näin aattonakin! Taavi sai  kunnian esiintyä joulukuvassa ja hyvin homma sujuikin. Kanilamme nuoremmalta edustukselta taas kuvaukset eivät menneet ihan niin putkeen, voisinkin ehkä ensi viikolla heitellä esille joulukorttikuvausten x-filesit. :D



Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille pupuystäville,
 kasvatinomistajille ja tietysti ihanille blogimme lukijoille! 

19. joulukuuta 2014

Röykän näyttelyt 13.12.

(kirjoitettu 13.12.2014)

En malta olla paljastamatta upeita uutisia heti  Jeli sai siis kolmannen sertinsä ja on täten hakemista vaille Suomen Muotovalio! Venäläiselle kyseinen titteli ei ole todellakaan mikään piece of cake - juttu. Lämpötilaherkän kuvion lisäksi myös venäläisten näyttelykauden lyhyys (n. 4kk) vaikeuttaa usean sertin saamista. Edellinen (ja myös samalla ensimmäinen ) suomalainen venäläisvalio löytyy vuodelta 2001. Melkoinen määrä vuosia on siis tässä välissä vierähtänyt  ennen kuin Jeli nyt sitten pääsee valioitumaan toisena venäläisenä Suomessa. Ai että, miten olen odottanut tätä hetkeä, ensimmäinen itse kasvattama venäläismuotovalio. Olen aika ylpeä ja innoissani juuri nyt. 















Jeli ei suinkaan ollut päivän ainoa pärjääjä. Ensi viikolla 1v-synttäreitään juhlivat sisarukset Velia ja Nevi nappasivat myös sinivalkoiset rusetit itselleen. Nevillä onkin nyt jo kaksi sertiä kerättynä, joten jäämme jännittelemään saadaanko tänä talvena kanilaamme jopa kaksi muotovaliota. Sillalta ja Tikulta lähti taas piste ns. kulmakarvoista. En voi käsittää, miksi osa tuomareista vähentää näistä. On  kuitenkin täysin mahdotonta saada yli yksivuotias venäläisuros näyttelyyn hyvässä kuviossa niin, ettei sillä ole kulmakarvoja. Onneksi tämä on kiinni tuomarista ja harvat kulmakarvoista vähentävät, sillä esimerkiksi Aksu ja Pahvi ovat saaneet sertinsä kulmakarvallisina. 

Best in Show'hun käytiin kova karsinta, sillä ysivitosia oli jaeltu melko reipaskätisesti johtuen näyttelyn ajankohdasta. Tyypillisesti näyttelykanit ovat aina parhaassa turkissa ja kunnossa näin vuoden taitteessa. Meidän kolmen koplasta Jell lensi ensimmäisenä pois pöydältä,  mistä olinkin ihan tyytyväinen, sillä Jelillä oli pieniä käyttäytymisongelmia... Viereiset puolsisarukset kiinnostivat häntä vähän turhan paljon. Seuraavaksi Velia sai matkata boksiin lepäilemään ja Nevin kanssa jatkettiin vielä jännittämistä. Seitsemännelle sijalle Nevi sitten lopulta päätyi, mikä oli varsin mukava sijoitus, kun pöydällä oli kuitenkin myös kolme 95,5-pisteen kania. 

Lupasin teille paljon kuvia tästä näyttelystä... Arvatkaas, minkä huomasin jääneen kotiin näyttelypaikalla?? :D Onneksi sain kivan kameran lainaan ja kuvia tulikin napsittua oikein urakalla. Tässä muutamia otoksia ja loppuja voittekin ihailla myöhemmin Kaniyhdistyksen sivuilta. Minä menen nyt lepäilemään ja toipumaan päivän hienoista tuloksista.

© Jenni Turunen

17. joulukuuta 2014

Veljekset kuin ilvekset

Kuvia vähän isommista sisaruksista - Masista ja Nopasta. Pojista on kasvanut aivan upeita tapauksia niin luonteen kuin ulkonäönkin puolesta. Koko syksyn tehtävänä on ollut päättää kumpi pojista jää meille saamaan jälkikasvua ja jatkamaan näyttelyuraa, ja kummalle etsitään oma koti muualta. Mutta eihän tästä tule yhtään mitään, sillä en vain osaa päättää näiden kahden välillä. Kumpikin on hieman eri tyyppinen uros ja niin lutuinen tapaus, että olkoot nyt sitten toistaiseksi molemmat kotona. :)





 Marseille
"Masi"


 Grenoble
"Noppa"

--------------------
Seuraavaksi tuleekin sitten juttua Röykän näyttelyistä, joissa myös yllä komeilevat herrat olivat mukana ihastuttamassa tuomareita. Oikeasti olin suunnitellut julkaisevani näyttelypostauksen jo alkuviikosta ja tekstikin on valmiina, mutta en ole vielä päässyt käsiksi postauksen kuviin - joten malttakaahan vielä hetki! 

7. joulukuuta 2014

Karkkikolmikko

Hannahin lapsukaiset (ja erityisesti Wonka - myönnetään...) ovat pyörineet blogissa jo moneen kertaan, mutta Jaden kolmikko on jäänyt ihan kokonaan esittelemättä. Siihen täytyy tietysti tehdä muutos mitä pikimmiten!

Jaden lapsukaisista oli alunperin tarkoitus myydä toinen uros, mutta koska kumpikin pojista vaikutti niin lupaavilta, päädyin pitämään koko poikueen kotona toistaiseksi. Olen ollut tähän poikueeseen hurjan tyytyväinen - vanhempien ominaisuudet näyttävät tukevan hienosti toisiaan ja lapset ovat todella hyvän oloisia. Ulkonäköseikkoja tärkeämpää on tietysti luonne, ja tämä poikue on osoittautunut aivan mahtijengiksi. Vaikka kasvatankin rotua, jossa luonne on yleensä kohdillaan jokaisella poikasella, niin harvoin tulee kuitenkaan vastaan ihan tälläisiä poikasia, jotka ovat näin avoimia, seurallisia ja kerta kaikkiaan täydellisiä tapauksia heti pienestä. Ehdottomasti yksi tämän vuoden mukavimpia poikueita.









Krackel

"Kracke" on kerta kaikkisen mahtava poika. Aina vastassa ovella korvat hörössä ja viihtyy sylissä ja rapsuteltavana vaikka koko loppupäivän. Krackesta oikein huokuu kanin syvä luottamus ja kiintymys ihmistä kohtaan. Kracke on myös varsin iloinen tapaus, iloloikat lentelevät pojan yksiössä harvanen päivä. Voisin laittaa tähän vaikka kaikki maailman ylistyssanat, mutta totean lyhyesti - aivan ihana pakkaus. 


 Bounty
"Pointti"

Ihan ensiksi täytyy valittaa hieman tästä kuvasta - se ei tee yhtään oikeutta Pointin söpöydelle. :( Katsoin kuvatessa, että Pointista tuli ihan ok kuvia, mutta koneella juuri mikään ei ollutkaan tarkentunut... No, kuvasta huolimatta Pointti on veljensä tavoin valloittava tapaus! Pointti on ihana pieni vipeltäjä ja onkin saanut erityisoikeuden käydä joka päivä ruoka-aikaan juoksemassa pikkulenkin kanilassamme. Takaisin kotiin Pointti palaa heti kutsusta. Ihmiset ovat myös tämän pojun lempijuttu. Pointti on myös aikamoinen kanilamme lellikkilapsi, mutta tosin vähän enemmän äitini hemmoteltava, kun taas itse olen ottanut vastuulleni kahden muun sisaruksen piloille hellimisen. :D
















Naiset ensin ei taida enää sopia tähän, joten todetaampa, että viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä...

Mignolia
"Tähti"

Tähti on ulkonäöltään aivan ilmetty isoäitinsä Kismette hiirukorvineen ja kuikunenineen! Nämä neitokaiset ovat myös persoonaltaan hyvin samantapaisia, joten usein kutsunkin Tähteä vahingossa isoäidin lempinimellä... Tähti on naaraaksi hämmästyttävän avoin ja suorastaan seurankipeä pikkuneiti. Jos jaloissa pyörimisellä ei irtoa heti huomiota, niin Tähti hyvin todennäköisesti joko yrittää hypätä syliin tai ripustautuu lahkeeseen roikkumaan. Monta iltaa onkin mennyt yltiöseurallista nappulaa ja tämän äitiä Jadea rapsutellessa ja helliessä. En osaa tiivistää Tähden ihanaa luonnetta sen paremmin kuin, että aivan loistava tyttö on kyseessä!

---------------
Poikueen nimiteemana oli taas tuttu ja turvallinen karkkilinja. Olikos tämä nyt neljäs poikue, ja itseasiassa sukupolvikin, jossa sovelletaan karkkeja jossain muodossa nimiin?  Lupaan nyt pyhästi, että yritän vastaisuudessa välttää karkkinimiä, vaikka niistä saakin mielestäni kivoja väännöksiä aikaiseksi. Eiköhän kuitenkin emälinja Geisha - Kismette - Daimerina - Mignolia riitä karkkiedustukseksi tähän kanilaan...... :D